Lyhennysvapaa kuukausi tuntuu helpotukselta silloin, kun rahat eivät riitä kaikkiin laskuihin. Lyhennysvapaa kuukausi ei kuitenkaan ole ilmainen tauko, vaan sillä on hinta, joka näkyy myöhemmin velan loppusummassa. Tämä artikkeli on kirjoitettu kulutusluoton, pikalainan tai asuntolainan maksajalle, joka harkitsee lyhennysvapaata. Laskelmien avulla näet euroina, mitä yksi lyhennysvapaa kuukausi maksaa ja milloin se on järkevä ratkaisu.
Mitä lyhennysvapaa käytännössä tarkoittaa
Lyhennysvapaan aikana et maksa lainan pääomaa pois. Korko juoksee silti koko ajan, ja useimmiten se pitää maksaa normaalisti. Lisäksi lainanantaja voi periä muutosmaksun.
Lainanantajasta riippuen lyhennysvapaa toteutetaan yleensä jollakin kolmesta tavasta. Ensimmäisessä laina-aika pitenee kuukaudella, ja maksat lyhennysvapaan kuukauden aikana vain koron ja kulut. Toisessa laina-aika pysyy samana, mutta lyhentämättä jäänyt pääoma jaetaan jäljellä oleville erille, jolloin kuukausierä nousee hieman. Kolmannessa vaihtoehdossa et maksa kyseisenä kuukautena mitään, ja maksamaton korko lisätään velan pääomaan. Kolmas tapa on kallein, koska maksat sen jälkeen korkoa myös korolle.
Lyhennysvapaan kuukauden hinta laskettuna
Otetaan esimerkiksi 10 000 euron kulutusluotto. Nimelliskorko on 11 %, laina-aika 5 vuotta ja lyhennystapa annuiteetti. Kuukausierä on noin 217 €. Kun lainaa on maksettu vuoden ajan, sitä on jäljellä noin 8 300 €.
Tässä vaiheessa kuukauden korko on noin 76 €. Oletetaan, että lainanantaja perii lyhennysvapaasta 25 euron muutosmaksun. Lyhennysvapaan kuukautena maksat siis noin 101 €, vaikka tavallinen erä olisi 217 €. Käteen jää noin 116 € enemmän kuin normaalisti.
Hinta näkyy vasta laina-ajan lopussa. Jos laina-aika pitenee kuukaudella, maksuohjelma siirtyy kuukauden eteenpäin ja velka on sinulla kuukauden pidempään. Lyhennysvapaa maksaa käytännössä 101 €, eikä velka pienene sinä kuukautena euroakaan. Lyhyen hengähdystauon hintana se on huomattava summa.
Jos laina-aika pysyy samana, lyhentämättä jäänyt noin 141 € jaetaan jäljellä oleville 47 erälle. Kuukausierä nousee noin 3,6 €, ja korkokulut kasvavat koko laina-ajalta noin 30-35 €. Tässä mallissa lisäkulut ovat pienemmät, mutta kuukausierä on suurempi loppuun asti.
Pikavipeissä ja lyhyissä pienlainoissa laskelma näyttää vielä huonommalta. Jos todellinen vuosikorko on 30-40 %, yksi lyhennysvapaa kuukausi 2 000 euron velalla voi maksaa 50-70 € pelkkää korkoa. Moni pikavippipalvelu ei edes tarjoa lyhennysvapaata. Sen sijaan tarjolla on maksuajan pidennys, josta peritään erillinen maksu. Pidennyksen ehdot ja kulut käydään läpi tarkemmin artikkelissa pikavipin maksuajan pidentämisestä.
Myytti: lyhennysvapaa on ilmainen tauko
Yleinen väärinkäsitys on, että lyhennysvapaan aikana laina vain odottaa ja tilanne jatkuu myöhemmin samasta kohdasta. Korko kertyy kuitenkin joka päivä. Lainanantaja ei ole jättänyt saamatta mitään, vaan on siirtänyt saatavansa myöhemmäksi ja perii siitä korkoa.
Toinen myytti on, että lyhennysvapaa olisi aina edullisempi kuin myöhästynyt maksu. Tämä pitää yleensä paikkansa, koska viivästyskorko ja muistutusmaksut nostavat kuluja nopeasti eikä lyhennysvapaa johda maksuhäiriömerkintään. Jos kuitenkin tarvitset lyhennysvapaata kuukausi toisensa perään, kyse ei ole enää tilapäisestä helpotuksesta. Silloin talouden rakenteessa on ongelma, jota lyhennysvapaa ei ratkaise.
Milloin lyhennysvapaa kannattaa
Kokenut lainaneuvoja kysyy ensin, onko rahapula tilapäinen vai pysyvä. Lyhennysvapaa toimii hyvin, kun menojen nousu tai tulojen lasku kestää rajatun ajan. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi tamperelaisen kahden lapsen perheen tammikuu, kun joululaskut, auton talvirenkaat ja vuoden ensimmäinen vakuutuslasku osuvat samaan kuukauteen. Kuukauden helpotus voi silloin estää kalliin pikavipin ottamisen tai laskun myöhästymisen.
Lyhennysvapaa ei auta, jos tulot ovat pysyvästi laskeneet esimerkiksi irtisanomisen tai eron vuoksi. Silloin kannattaa ottaa ajoissa yhteyttä velkojaan ja sopia kestävä maksusuunnitelma velkojan kanssa. Talous- ja velkaneuvonta auttaa maksutta, ja se toimii oikeusaputoimistojen yhteydessä eri puolilla Suomea.
Poikkeus koskee tilannetta, jossa sinulla on useita lainoja. Jos yhdessä lainassa on edullinen korko, esimerkiksi 5 %:n asuntolaina, ja toinen on 25 %:n kulutusluotto, edullisemman lainan lyhennysvapaa voi olla kannattava. Silloin vapautuvalla rahalla lyhennetään kallista velkaa. Laskelma kannattaa kuitenkin tehdä ennen päätöstä, sillä lyhennysvapaan kulut voivat syödä hyödyn kokonaan.
Näin arvioit lyhennysvapaan oman lainasi kohdalla
Ammattilainen käy läpi neljä asiaa ennen kuin hakee lyhennysvapaata:
1. Muutosmaksu. Pankit perivät asuntolainan lyhennysvapaasta tyypillisesti 0-100 €, ja kulutusluottojen hinnat vaihtelevat. Tarkista hinta palveluhinnastosta.
2. Koron käsittely. Selvitä, maksetaanko korko kuukausittain vai lisätäänkö se pääomaan.
3. Laina-ajan muutos. Kysy, pidentyykö laina-aika vai nouseeko kuukausierä.
4. Kokonaiskustannus euroina. Pyydä lainanantajalta uusi maksusuunnitelma ja vertaa sen loppusummaa nykyiseen.
5. Kuukausien määrä. Hae vain niin monta lyhennysvapaata kuukautta kuin todella tarvitset, vaikka tarjolla olisi enemmän.
Laina-ajan pidentymisen vaikutusta kokonaiskuluihin käsitellään tarkemmin artikkelissa laina-ajan vaikutus kokonaiskuluihin.
Yleisimmät virheet lyhennysvapaan kanssa
Ensimmäinen virhe on käyttää vapautunut raha kulutukseen. Jos kuukauden aikana säästyvät 116 € menevät ravintolaillalliseen, maksat lyhennysvapaasta lainanantajalle ja saat siitä vain lisää kuluja. Vapautuva raha kannattaa käyttää välttämättömiin menoihin tai kalliimman velan lyhentämiseen.
Toinen virhe on hakea lyhennysvapaata vasta eräpäivän jälkeen. Useimmissa pankeissa muutos pitää tehdä verkkopankissa tai sopia asiakaspalvelun kanssa 5-10 arkipäivää ennen eräpäivää. Myöhästynyt pyyntö voi johtaa maksumuistutukseen ja viivästyskorkoon.
Kolmas virhe on hakea lyhennysvapaata vuosi toisensa jälkeen. Moni ottaa saman tauon joka joulukuu. Viiden vuoden lainassa siitä kertyy helposti 300-500 € lisäkuluja.
UKK
Vaikuttaako lyhennysvapaa luottotietoihin?
Ei vaikuta. Kun lyhennysvapaasta sovitaan lainanantajan kanssa etukäteen, maksuhäiriömerkintää ei synny. Merkintä on mahdollinen vasta, jos maksu myöhästyy ilman sopimusta ja viivästys jatkuu pitkään.
Saako pikavippiin lyhennysvapaata?
Harvoin. Lyhyissä pikavipeissä lyhennysvapaata ei yleensä ole tarjolla. Joustoluotoissa ja pidempiaikaisissa kulutusluotoissa se on mahdollinen. Ehdot löytyvät luottosopimuksesta tai asiakaspalvelusta.
Voiko lainanantaja kieltäytyä lyhennysvapaasta?
Voi. Lyhennysvapaa ei ole lakisääteinen oikeus, vaan siitä sovitaan lainanantajan kanssa. Jos maksuvaikeudet johtuvat työttömyydestä, sairaudesta tai muusta sosiaalisesta syystä, kuluttajansuojalaki antaa velalliselle kuitenkin suojaa esimerkiksi lainan irtisanomista vastaan.
Lyhennysvapaa on lyhyen ajan apu, ei ratkaisu
Lyhennysvapaa kuukausi antaa hetkeksi helpotusta, mutta siitä maksetaan aina korkoa ja usein myös muutosmaksu. Esimerkkilaskelmassa 10 000 euron kulutusluoton yksi lyhennysvapaa kuukausi maksoi noin 101 €, eikä velka pienentynyt sinä aikana. Ennen hakemista kannattaa selvittää kokonaiskustannus euroina ja käyttää vapautuva raha harkiten. Jos tarvitset lyhennysvapaata toistuvasti, arvioi rehellisesti oma maksukykysi ja ota yhteyttä velkojaan tai talous- ja velkaneuvontaan ennen kuin tilanne pahenee.