Puskurirahaston kerryttäminen pienistä summista on realistinen tavoite myös silloin, kun palkasta ei jää kuun lopussa juuri mitään yli. Tämä artikkeli on kirjoitettu sinulle, jonka tilillä on palkkapäivää edeltävällä viikolla parikymmentä euroa ja jolle rikkoutunut pesukone tai yllättävä hammaslääkärilasku tarkoittaa nopeasti lainanhakua. Pienikin säästöpuskuri muuttaa tilanteen: yllättävä meno ei enää pakota hakemaan pikalainaa, jonka korot ja kulut lisäävät seuraavan kuukauden ahdinkoa.
Miksi pieni puskuri kannattaa enemmän kuin lainan kulut
Suurin osa arjen yllätysmenoista on kokoluokaltaan 100-600 €. Eläinlääkärikäynti maksaa tyypillisesti 150-400 €, auton jarrujen korjaus 250-500 € ja uusi pesukone 400-700 €. Nämä ovat juuri niitä summia, joihin pikavippejä tyypillisesti haetaan.
Lainan hinta ei näy pelkästä korosta. Kun 500 € kulutusluotto maksetaan takaisin kolmessa kuukaudessa, kokonaiskustannus voi olla korkokaton ja kululaskutuksen rajoissakin kymmeniä euroja. Jos sama tilanne toistuu kolme kertaa vuodessa, kuluihin menee helposti 100-150 €. Se on summa, jolla puskuria olisi voinut kerryttää. Kannattaa tehdä laskelma luoton kokonaiskustannuksesta euroina, jotta vertailu omaan säästämiseen on konkreettinen.
Puskuri tuottaa myös jotain, mitä ei voi mitata euroina. Kun tilillä on 300 € koskematonta rahaa, rikkinäinen jääkaappi on harmi eikä kriisi.
Yleinen myytti: puskurin pitää olla kolmen kuukauden palkka
Monessa talousoppaassa toistetaan, että hätärahaston tulisi kattaa 3-6 kuukauden menot. Tavoite on hyvä, mutta se lannistaa. Jos nettotulot ovat 1 800 € kuussa, kolmen kuukauden puskuri tarkoittaa yli 5 000 €, ja pienellä tulotasolla sen kerääminen kestää vuosia.
Totuus on, että ensimmäiset 300-500 € tuovat suhteessa suurimman hyödyn. Ne kattavat valtaosan yllätysmenoista ja katkaisevat kierteen, jossa jokainen yllätys rahoitetaan lainalla. Ammattilainen jakaa tavoitteen siksi portaisiin: ensin 300 €, sitten yhden kuukauden vuokra, ja vasta sen jälkeen suurempi tavoite.
Poikkeus on yrittäjä tai keikkatyöläinen, jonka tulot vaihtelevat kuukausittain. Hänelle suurempi puskuri on tärkeämpi, koska tulojen notko voi kestää viikkoja. Lisätietoa löytyy artikkelista pikavippi vai hätärahasto.
Näin puskurirahaston kerryttäminen onnistuu pienistä summista
Kokenut taloudenhallinnan neuvoja ei aloita kysymällä, paljonko asiakas haluaa säästää. Ensimmäinen kysymys on, mihin raha nyt kuluu. Kun tilitapahtumat käydään läpi kolmen kuukauden ajalta, sieltä löytyy yleensä 30-80 € kuukaudessa sellaisia menoja, joita ei edes muisteta: unohtuneita suoratoistotilauksia, ruokalähetyksiä ja pieniä verkko-ostoksia.
Toimivin tapa on automatisoida säästäminen niin, ettei sitä tarvitse joka kuukausi päättää erikseen:
1. Avaa erillinen säästötili. Tilin ei pidä näkyä samassa näkymässä käyttötilin kanssa, eikä siihen kannata liittää korttia.
2. Aseta toistuva siirto palkkapäivälle. Jo 20 € kuussa tekee vuodessa 240 €, ja 10 € viikossa 520 €.
3. Siirrä pienet ylimääräiset tulot suoraan säästöön. Veronpalautus, myyty tavara Torissa tai lahjaraha menevät puskuriin ennen kuin ne ehtii käyttää.
4. Lopeta yksi turha kuukausimaksu. 12,99 € suoratoistopalvelu on vuodessa noin 156 €.
5. Nosta summaa, kun laina loppuu. Kun jonkin luoton lyhennyserä päättyy, sama summa ohjataan säästöön.
Viimeinen kohta on käytännössä tehokkain. Kuukausibudjetti on jo tottunut 80 € lyhennykseen, joten sen ohjaaminen säästöön ei tunnu menetykseltä. Budjetoinnin perusteista kerrotaan tarkemmin artikkelissa miten budjetointi vähentää pikavipin tarvetta arjessa.
Esimerkki: 15 euroa viikossa vuoden ajan
Tyypillinen tilanne on tamperelainen pienituloinen kotitalous, jossa nettotulot ovat noin 2 000 € kuussa ja vuokra vie niistä 750 €. Ylimääräistä ei jää, ja edellisenä vuonna kaksi yllätysmenoa on hoidettu pikavipeillä, joiden kulut ovat yhteensä noin 90 €.
Kun viikoittainen 15 € siirto asetetaan automaattiseksi, puskurissa on kolmen kuukauden kuluttua noin 195 €, puolen vuoden kohdalla 390 € ja vuoden lopussa 780 €. Jos säästötilin korko on vaikkapa 1-2 %, tuotto jää muutamaan euroon. Korko ei ole tässä pääasia. Pääasia on, että seuraava 300 € autokorjaus maksetaan omista rahoista eikä lainalla.
Puskurista otettu raha täydennetään samalla tavalla kuin laina maksettaisiin takaisin, mutta ilman korkoja ja kuluja. Tämä on puskurin todellinen hyöty.
Mitä välttää puskuria kerätessä
Puskuri samalla tilillä kuin arkirahat. Kun säästöt näkyvät käyttötilin saldossa, ne kuluvat huomaamatta ruokaostoksiin ja pieniin hankintoihin. Erillinen tili on yksinkertaisin suoja.
Liian suuri kuukausisumma alussa. Moni asettaa innoissaan 150 € kuukausisiirron ja joutuu perumaan sen jo toisena kuukautena, kun rahat eivät riitä. Pieni ja pysyvä summa toimii paremmin kuin suuri ja keskeytyvä.
Puskurin käyttäminen ei-yllätyksiin. Joulu, synttärit ja vakuutusmaksut tiedetään etukäteen. Niihin kannattaa säästää omalle tililleen, jotta varsinainen puskuri säilyy oikeita hätätilanteita varten.
Rajatapaus on tilanne, jossa on jo kalliita, erääntyneitä velkoja. Silloin säästäminen ennen velan maksua ei aina ole järkevää, koska viivästyskorot ja perintäkulut kasvavat nopeammin kuin säästöt. Tällöin kannattaa pitää vain pieni, esimerkiksi 100-200 € puskuri ja ohjata loput kalleimman velan maksuun.
UKK
Kuinka paljon puskurirahastossa pitäisi olla?
Ensimmäinen tavoite on 300-500 €, joka kattaa useimmat arjen yllätysmenot. Sen jälkeen voi tavoitella yhden kuukauden välttämättömiä menoja ja myöhemmin 3-6 kuukauden menoja, jos tulotaso sen sallii.
Kannattaako säästää, jos minulla on pikavippejä maksamatta?
Pieni 100-200 € puskuri kannattaa pitää myös velkoja maksaessa, jotta uusi yllätysmeno ei johda uuteen lainaan. Sen ylittävät rahat kannattaa yleensä ohjata kalleimman velan lyhentämiseen.
Mihin puskurirahasto kannattaa sijoittaa?
Puskurin pitää olla nopeasti saatavilla ja arvoltaan vakaa, joten erillinen säästötili sopii siihen parhaiten. Osakkeet ja rahastot eivät sovellu hätävaraksi, koska niiden arvo voi olla laskussa juuri silloin, kun rahaa tarvitaan.
Pienistä summista alkaa taloudellinen liikkumavara
Puskurirahaston kerryttäminen ei vaadi suuria tuloja, vaan automaattisen siirron, erillisen tilin ja realistisen ensimmäisen tavoitteen. Jo 15-20 € viikossa riittää kattamaan tyypillisen yllätysmenon alle puolessa vuodessa. Jos laina on silti joskus välttämätön, arvioi ensin oma maksukykysi ja laske lainan hinta euroina ennen hakemista. Paras päätös on kuitenkin usein se, että seuraavaan yllätykseen on varauduttu ennen kuin se tulee.